Q & A

Blogia kirjoitellessa ja kommentteja lueskellessa on tullut käsitys siitä, että lukijoita askarruttaa maanpuolustukselliset asiat aika laajalla skaalalla. Siispä seuraavassa kirjoituksessa tulen käsittelemään niitä asioita ja annan vastauksia parhaani mukaan. Kysymyksiä otetaan vastaan tämän ”artikkelin” kommenttiosioon. En lupaa vastata kaikkiin, vain niihin mihin kompetenssi riittää. OPSEC / PERSEC – näkökohdat tulee tietysti ottaa huomioon. Joten lukijat, lattia on teidän. Vastaukset tippuvat viikon puolenvälin jälkeen.

11 thoughts on “Q & A

  1. Joukkis kirjoitti:

    Milloin on viimeksi arvioitu SA-joukon, esimerkiksi tietyn jalkaväkiyksikön, selviytymistä suorituskykyvaatimuksista? Siis esimerkiksi kertausharjoitusjoukon selviytymistä sille kuuluvista tehtävistä peilattuna kirjallisiin komppanian vaatimuksiin. Pakkohan tällaista seurantaa on tehtävä, jotta voidaan edes auttavasti seurata toiminnan tuloksellisuutta, ja kuitenkin jopa EUK:lla on pohdittu tiettyjen joukkotyyppien tulevia vaatimuksia 10-20 vuoden päähän. Tietenkin seurannan tulokset ovat salaisia, mutta kiinnostaisi silti tietää mikä on PV:n tietoisuuden taso SA-yksiköistä ja nykyisen reserviläisarmeijan suorituskyvystä.

  2. Tsuhna kirjoitti:

    Kiitos reipashenkisistä kirjoituksista.

    Edellisessä olikin jo alueellisten joukkojen jäämisestä välineitä hankittaessa mopen osille ja siitä on hyvä keskiviikon jälkeen jatkaa taistelutapa 16:sta ja paikallisjoukkojen organisaatiolla.

    Pian on vuosi sitä samaa artikkelia kierrätetty, jossa sama prikaatikenraali kertoo taistelutapa 16:sta juuri sen verran, että kiinnostus herää. Nyt ko. aiheesta huomattavasti syvällisemmin, kiitos.

    Paikallispataljoona on julkisuudessa jo aiemmin mainittu, lieneekö mahdollista ruotia se tarkemmin? Tämä aihe kiinnostaa ja koskettaa lukijoistasi SA-sijoitettuja ressuja ja heistä ennen kaikkea alueellisiin joukkoihin sijoitettuja. Mitä torjuntakomppanioiden tilalle onkaan tulossa?

  3. Tapsa kirjoitti:

    Näkökulmaa kriisinhallinnasta etenkin Afganistanista, josta ollaan poistumassa kansainvälisillä joukoilla 2014 kuluessa? Miltä tulevaisuus näyttää? Kiitos samalla mielenkiintoisesta blogistasi!

  4. IsoT kirjoitti:

    Rupesin miettimään noita mitoituksia kun kirjoitit ilmasodan lyhyestä oppimäärästä. Laskeskelin huvikseni montako hävittäjäkonetta eri länsieurropan mailla oli suhteutettuna niiden pinta alaan (käytännössä siis taistelukoneiden määrä jaettuna pinta ala tuhansilla neliökilometreillä) [Suomi putosi tukevasti itäeurooppa sarjaan] niin mikä se riittävä taistelukonemäärä olisi Suomen kokoiselle maalle?

  5. Reservisti kirjoitti:

    Puolustusvoimien kehittämisen painopisteistä ja rahoituksesta on ollut puhetta aikaisemmin. Raha on aina tiukilla, mutta voisiko vikaa olla myös kehittämissuunnitelmissa?

    Hornetit päätettiin hankkia syvässä lamassa (1992). Hävittäjähankinnalla ja elinkaaripäivityksillä luotiin kyky vaikuttaa valtakunnallisesti. Liikkuvuutta ja tulivoimaa riittää maan joka kolkkaan. Niin on riittänyt rahaakin suunnitelman toteuttamiseen (3 mrd euroa koneiden hankintaan ja luultavasti saman verran elinkaarikuluihin, ml. Amraamit).

    Entä maa- ja meripuolustuksen 30-vuotissuunnitelmat? Onko selkeää näkemystä? Vai vain linjattomuutta? Maavoimien tulivoima saataisiin valtakunnalliseksi kaukovaikutteisilla aseilla ja laajalla reservillä – liikkuvuus tulee kalliimmaksi. Merivoimien kehittämisessä voi yltyä ristiveto Suomen (lahden) puolustamisen ja kansainvälisiin tehtäviin valmistautumisen välillä.

    Millaista materiaalia on paikallis-, alueellisten- ja operatiivisten joukkojen toivelistalla?

  6. Yrjöperskeles kirjoitti:

    Kun nyt näitä kysymyksiä kerran voi kysyä, niin kysytään.

    1 (menneisyyttä): Elisabeth Rehnin puolustusministeriaikana Suomeen ostettiin huomattava määrä rynnäkkökivääreitä niin Kiinasta kuin Harppi-Saksasta. Ennen kuin tämä ostos tehtiin, kuinka suuri määrä mobilisoitua armeijaa pystyttiin varustamaan rynnäkkökivääreillä (silloiset jääkäriprikaatit ehkä?), ja kuinka suuri osuus olisi joutunut tyytymään Suomi-konepistooli / Peltikonepistooli / Sten / Lahti-Saloranta / Emma / Ukko-Pekka-kalustoon? Nykyisin nuo aseet eivät ymmärräkseni kuulu enää reserviaseistukseen.

    2 (menneisyyttä): Onko mistään mahdollista saada tietoonsa täysin mobilisoitujen puolustusvoimien kokoonpano 1980-luvulta? Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että palvelin silloin varusmiespalveluni itse. En usko, että noin vanhat asiat ovat enää kassakaappitietoa.

    3 (menneisyyttä): Meille ikivanhoille opetettiin aikanaan kevytsinko 55S55. Siihen oli ymmärtääkseni myös sirpalelaukaus, mutta ei meille tykkimiehille semmosta opetettu (enkä kuullut, että jalkaväessä olleille kavereillenikaan niitä olisi opetettu) ja kevytsingothan ovat jo historiaa. Oliko singon sirpalelaukausta tarkoitus käyttää jalkaväen tulitukena, ja olisiko vastaavalle käyttöä nykyisin? Tietysti uudelleen ladattavia sinkojahan ei ole enää kuin Musti, joten kysymys on sinänsä teoreettinen, mutta kysynpä kumminkin.

    4 (nykyisyyttä): Keskusteltiin aikanaan tosta Hawk-hävittäjästä. Siitä, että se voi torjua hävittäjätukikohtiin hyökkääviä rynnäkkökoneita. Hawkillahan on myös ainakin teoreettinen rynnäköintikyky. Pystytäänkö Hawkeja käyttämään rynnäköintitehtävissä edes etulinjan tuessa nykypäivänä? Syvemmälle niillä ei varmaankaan pääse, koska naapuri satsaa ilmatorjuntaan varsin voimakkaasti.

    5 (nykyisyyttä): Mikä on Ammattisotilaan näkemys jalkaväkimiinakieltoon?

    6 (utopiaa): Jos poliittiset päättäjämme päättäisivätkin yllättäin kaksin-kolminkertaistaa puolustusbudjettimme, mihin maanpuolustuksen osa-alueihin Ammattisotilas haluaisi eniten ja nopeimmin satsata?

    Lisääkin kysymyksiä varmasti olisi, mutta jos nyt näistä muutamaan saisi vastauksen.

  7. Juke kirjoitti:

    Maanpuolustusaiheisilla foorumeilla törmätään toistuvasti erääseen ongelmaan. Meri/rannikkopuolustuksen järjestelyihin liittyvät niin staattinen rannikkotykistö linnakkeineen, liikkuvammat rannikkojoukot ja laivasto. On esitetty, että jakamalla resurssit puolustushaaran sisällä eri tavalla voitaisiin päästä suurempaan tehokkuuteen pintamaalien torjunnassa, saada lisäpanoksia sukellusveneetorjuntaan jne. Onko sinulla heittää perusteluja sille, miksi juuri kovin haavoittuvaksi kuviteltu ohjusvene on se tehokkain tapa puolustaa karikkoisia rantojamme? Pahat kielethän arvelevat linjauksen tulevan siitä, että sen on tehnyt laivastoupseeri.

  8. Victor M. kirjoitti:

    Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt antoi edellisen hallituksensa aikaan julistuksen, että Ruotsi ”ei tule katsomaan sivusta” (tjsp) toisen pohjoismaan joutuessa sotilaalliseen kriisiin. Herättikö tämä uutinen keskustelua kantaväen keskuudessa? Suunnitelmat eivät varmaankaan muuttuneet? Millä mielellä siellä yleensä suhtaudutaan PM-yhteistyöhön?
    Pohjoismaisessa puolustusliitossa emme todellakaan ole, mutta mikä oma mutusi Ruotsin roolista Suomen joutuessa sotaan?
    Lisäksi, millaisena näet lennokki-ilmailun tulevaisuuden PV:ssä?

  9. Satunnainen kulkija kirjoitti:

    Vähän laajempi ja vaikeampi kysymys, sillä se sisältää jo sinällään skenaarion, jota täällä ei välttämättä kannateta ollenkaan. Otan silti asian esiin, sillä olisi mielenkiintoista kuulla Ammattisotilaan mielipide ja ehdotuksia asiaan.

    Jos asevelvollisuuslakia muutettaisiin niin, ettei asevelvollisuus (ts. varusmiespalvelus) koskisi kaikkia ikäluokasta (ottamatta kysymyksenasettelyssa kantaa siihen purettaisiinko koko asevelvollisuusjärjestelmä vai koskettaisiko se jotain osaa ikäluokasta), miten Suomen puolustus tulisi järjestää?

  10. yrjö kirjoitti:

    Aluksi kiitos taas uusista kirjoituksistasi, tahti on todella sopiva. Monesti on blogosfäärissä nähty liekin palavan nopeati loppuun. Alkuun tulee tekstejä tiuhaan mutta sittten lopahtaa. Ammattisotilas osoittaa harkintaa, kuten odottaa sopii.

    Rehellisesti ja kaunistelemetta, onko vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta konkreettista hyötyä Puolustusvoimille tai maanpuolustukselle vai onko se PV:n tukema harrastus ja lähinnä PR-muoto? Onko toiminta tärkeämpää vapaaehtoisille kuin PV:lle? Millainen on näkemyksesi mukaan kollegojesi yleinen käsitys vaapaaehtoisista: nauttivatko he joukkona arvostusta vai pidetäänkö heitä yli-innokkaana riesana?

    Jos Ammattisotilaalla olisi valta päättää asiasta yksin, pyrkisikö Suomi NATO:n jäseneksi?

    Mikä on Ammattisotilaan arvio tämän päivän varusmieskoulutuksen tasosta? Jos jälleen saisit päättää asiasta yksin, millaisia parannuksia tekisit?

    Pidätkö hyvänä PV:n järjestelmää jossa reserviläiset sijoitetaan eri sodanajan tehtäviin? Olisiko henkilövalinnoilla saatavissa suhteellista etua enemmän vai onko massa yksinkertaisesti liian suuri paremmin seulottavaksi?

    Suhteellinen etu mainittiinkin jo edellisessä kysymyksessä eli mistä löytyvät puolustuksemme parhaat suhteelliset edut? Missä olemme mielestäsi hyviä ja missä on parannettavaa?

    Onko sotilastiedustelumme huippuluokkaa? Mikä on käsityksesi aiheesta ja millaiset tuntemukset kollegoillasi mahtaa tästä olla noin omien havaintojesi perusteella?

    Onko kansalaiskeskustelussa netissä ja lehtienkin palstoilla keskitytty coopertulosten surkeuden päivittelyyn ehkä liiaksikin? Sitä voisi maallikko luulla, että henkinen lujuus, kantti, velvollisuudentunto eli henkiset ominaisuudet näyttelevät yhtä isoa osaa suorituskyvyssä. Onko ammattiarmeijoiden sotilaiden coopertulokset keskimäärin paljonkin parempia perustaistelijoiden osalta? Toinen kuuma peruna keskutelussa on kansainväliset tehtävät yleisesti. Kun katsoo sitä lovea minkä kansainvälinen toiminta ottaa koko potista, onko tässäkin keskustelun kiihkeys panostuksiin nähden yliampuvaa?

    Jos jälleen hypoteettisesti diktaattorin valtuudet annettaisiin kalustohankintojen suuntaviivojen määrittelyssä eläkeikääsi asti, muuttaisitko hankintojen painotuksia? Olettaen, että budjetti olisi sama. Mitkä kohteet vaatisivat kipeimmin kehittämistä kokonaisuudessa? Voiko aiemmasta kirjoituksestasi alueellisten joukkojen varustuksesta päätellä jo vastauksen tähän?

    Tunteeko Ammattisotilas saavansa arvostusta työssään? Täällä ainakin työtäsi arvostetaan.

  11. EVK kirjoitti:

    Erittäin suuri kiitos tästä blogista. Mutua ja surkuttelua on verkko täynnä, mutta tässä blogissa on kevytharrastajan näkökulmasta ymmärrettävä, asiantunteva ja objektiivinen ote. Kysymys:

    Jos meillä olisi mahdollisuus luoda uusia maavoimien itsenäisiä yhtymiä (oma ohj.-IT jne.) tai tst-osastoja, joilla oikeasti voitaisiin torjua naapurin moottoroituja yhtymiä, millaisista hankinta- ja perustamiskustannuksista puhutaan? Toisin sanoen tahtoisin tietää, mikä on yhden oikeasti taistelukelpoisen yhtymän karkea hintalappu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s