PV:n laajennettua runsas vuosi sitten SAP-ohjelmiston käyttöä henkilöstöhallinnan puolelle alkoi palkkasekoilu, joka ei tunnu loppuvan koskaan. Henkilökohtaisesti en ole saanut yhtä ainutta palkkaa kerralla oikein yli vuoteen. Joukkoon mahtuu aika ihmeellisiäkin tilinauhoja, sellaisia joissa esim kuukausipalkkani on ollut 20 000 euroa. Siitä on sitten jollakin sattumanvaraisella menetelmällä miinustettu joku muu määrä. Liikaa maksettuja palkkoja olen takaisin maksellut eräitä tuhansia, ja edelleen on pelko perseessä tuleeko taas jossain vaiheessa uusi lasku.
En kuitenkaan ole tässä yksin, sillä en tunne ketään joka olisi saanut palkkansa koko ajan oikein ja ajallaan. Otoksen suuruus on noin 300-400 ihmistä. Eihän siinä, virheitä joskus sattuu ja vipuun mennään. Se, ettei asioita ole vieläkään saatu täysin korjattua, kertoo tietysti jotain.
Pieleen menneistä palkoista ei oikein enää viitsi kiusata oman työyhteisön palkkasihteeriä. Aluksi jaksoin soitella heti tilinauhan tultua. Sitten aloin ”keräilemään” virheitä ja lähettelin niitä sitten kootusti sähköpostilla. Kun viimeksi soitin ja yhdessä tälle sekoilulle nauroimme, kertoi hän että on ollut lukuisia palkansaajia, siviilejä ja sotilaita jotka ovat joukko-osastojen, laitosten ja vastaavien palkkasihteerien viaksi tämän touhun laittaneet. Vinkkinä heille, palkkasihteerien duunina on toista vuotta ollut korjata muiden tekemät virheet teidän palkoissanne.
Kun varusmieskoulutuksessa joku menee vituiksi (aina menee), syyllistä etsitään nopeasti, ja tehokkaasti. Tyypillisesti ensimmäisenä tähtäinristikossa näkyy joukon kouluttaja. Joukkueenjohtajalle (jaosjohtajalle) varusmiehet ovatkin kuin lauma tahdottomia Lemmingsejä jotka jonossa pysähtymättä taapertavat kohti erilaisia vaaroja, joukkueenjohtajan rakentaen esteitä vaarallisten juttujen ja Lemmingsien väliin. Mikäli joukkueenjohtajaa ei saada kiipeliin tai siitä huolimatta, aina voi syyttää yksikön päällikköä. Joskus harvoin syytetään myös joukkoyksikön komentajaa.
Tyypilliset syyllistenhakuprosessit liittyvät varusmiesten ajamiseen. Esimerkiksi varusmies ajaa PV:n ajoneuvon ojaan sotaharjoituksen toisena päivänä nukuttuaan edellisenä yönä 8 tuntia. Kysyttäessä varusmies vastaa nukahtaneensa rattiin koska ei saanut nukkua tarpeeksi. Tulilinjalle pääsikin joukkueenjohtaja, joka fyysisesti oli kymmenen kilometrin päässä onnettomuuspaikasta.
Joitakin vuosia sitten varusmies nukahti rattiin ikävin seurauksin, päällikkö ja joukkoyksikön komentaja tuomittiin.
Vastuunkantaja näissä tapauksissa siis löytyy. Joskus onneksi vastuunkantajaksi sormella osoitetaan varusmieskin, sillä ihan kaikki varusmiesten töppäilyt eivät johdu fasistikapiaisista jotka ovat näistä ruoskineet viimeisetkin tajunnanrippeet sotaharjoituksessa irti. Joka tapauksessa, kuraporras kantaa vastuun.
Palkkasekoilun mentyä etelään ja rajusti, ammattisotilas kysyy: Kuka pukuportaassa kantaa vastuun? Kuka vastaa siitä että tuhannet ihmiset ovat saaneet ja monet saavat edelleen palkkansa päin helvettiä? Vai olisiko sittenkin niin, että vastuunkantajat etsitään vain siitä joukosta joka on uhrattavissa. Sehän me tiedetään mikä porras on kyseessä.
luin blogia ensimmäisen kerran tänään ja mielenkiintoista oli (luin kaiken kerralla). Toivottavasti kirjoittaja jaksaa jatkossakin…
…katse kääntyy komentopäällikön suuntaa. Siellähän se luuraa, jonka pitäisi vastuu SAPista ja SAPpi diilistä kantaa. Jos olen oikein käsittänyt.
Ilmeisesti ”pukuportaan” tehtävänkuvauksiin on unohdettu kirjoittaa, että kuka ”Vastaa”.
No jos kuitenkin jonkun onnettoman ”pukuportaan” edustajan tehtävänkuvauksesta tuo korulause löytyy, niin mikä on ammattisotilaan näkemys siitä, että kuinka tuon vastuunkannon tulisi näkyä?
Esitutkintalaki 30.4.1987/449
2 §
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
En tiedä, juristi kun en ole, täyttääkö tämä sekä työnantajalle että työntekijöille haittaa ja kustannuksia aiheuttanut sekoilu epäilyn tunnusmerkit. Tällä menettelyllä ainakin kuraportaan tekemisiä kovin usein lähdetään selvittelemään, ja mikäs siinä.
Henkilöstöhallinnollisesta näkökulmasta on ilmiselvää että henkilö tai henkilöitä on epäonnistunut työtehtävässään. Tällaisissa tapauksissa työnantajan (oli yritys mikä hyvänsä) lienee syytä pohtia onko henkilö asetettu liian vaativaan tehtävään. Mikäli vastaus on kyllä, tulee pohtia pitääkö henkilö siirtää vähemmän vaativaan tehtävään tai tarvitaanko hänen työpanostaan enää ollenkaan. Jokainenhan tietysti virheitäkin tekee ja jos kaikki virheen tehneet erotettaisiin, taitaisi maa olla työttömiä täynnä. Siksi tapauksia, tätäkin, tulee käsitellä yksitellen.
Liian monta kertaa olen omin silmin havainnut että jos sotilas ei kykene hänelle määrättyihin työtehtäviin, etsitään hänelle hämyinen suojatyöpaikka esikunnan tai huollon toimistotehtävistä sen sijaan että päädyttäisiin ainoaan oikeaan ratkaisuun ja todetaan henkilön olevan epäkelpo sotilaaksi. Valitettavasti valintaprosessi ei ole aukoton ja jos kerran pääsee sisälle, ihmeitä pitää tapahtua että pois joutuu.
Olisiko blogin pitäjällä mielenkiintoa osallistua anonyymisti PV.tä ja SAPia koskevaan kyselyyn? Vastaukset olisivat enemmän kuin tärkeitä PV:n henkilökunnan näkemysten esilletuomiseksi.
Kyselyllä pyritään hahmottamaan miten framework muutoksilla / elinjaksomallejen muutoksilla saataisiin paremmin implementoidut järjestelmät sotilasorganisaatiossa, joissa myöskin toimittajan vastuu on huomioitu.
Kyselyyn pääsee tästä linkistä ja myös muut PV:n henkilökunnan jäsenet voivat vastailla:
http://www.webropolsurveys.com/S/C717B3C7435D955C.par
Lepi:
Osittain olet oikeassa, mutta valmistajalla (ainakin yksityisellä sektorilla) on suuri vastuu projektista toteutuksen kannalta; sitä pitäisi myös osata vaati. Sitä pitää tosin osata vaatia ja projektin aikataulussa on pysyttävät. Organisaation tuntemus ja yhtenäistetyt toitet ovat siis kaiken A ja O. Valitettavasti sotilasorganisaation kannalta tämä harvoin toteutuu palveluiden toimittajien tietämättömyyden takia.
Harkitsen asiaa.