Median keskittyessä retostelemaan kenraali Makarovin lausuntoja, puolustusvoimallisista asioista kirjoittamaan kykenevät toimittajat ovat missanneet Yhdysvaltain puolustusyhteistyöviraston julkaisun jossa se ilmoittaa kongressille Suomen olevan halukas hankkimaan 70 kpl tykistöohjuksia, tyypiltään MGM-168 ATACMS. Kyseessä on jo aiemmin Hollannista käytettyinä hankittuihin raskaisiin raketinheittimiin sopiva ampumatarvike, jolla toimitetaan 227 kg yksittäinen taistelukärki enimmillään 300 kilometrin etäisyydelle. Kyseinen hankinta liittyy PV:n kauaskantoisen tulenkäyttökyvyn kehittämisohjelmaan jonka aiempia hankintoja olivat jo mainitut raketinheittimet (Max kantama n. 38 km) ja Hornetien varustukseen lisättävät JASSM ilmasta laukaistavat risteilyohjukset (Max kantama n. 370 km). Hankinnan yhteydessä tulevat tarvittavat tilpehöörit kuten varaosat, työkalut, koulutus ja logistinen tuki. Sekä ATACMS että JASSM hakeutuvat maaliin yhdistetyn laserhyrrä/GPS – hakupään toimesta.
Mitäs helvetin väliä tällä nyt sitten on, onhan sotavaltio hankkinut sotavarusteita ennenkin? Sekä ATACMS että JASSM – hankintojen myötä Puolustusvoimilla tulee olemaan ensi kertaa vuoden 1948 jälkeen kun Ilmavoimien pommikoneet poistettiin käytöstä kyky käyttää voimaa oman alueen ulkopuolelle. Tästähän se pasifistien ja piiperöiden sekä russofiilien äläkkä sitten syntyykin.
Ammattisotilaan näkökulmasta taistelu ilman vaikutuskykyä toisen tukialueille on kuin menisi nyrkkeilykehään kädet sidottuna. Päällä pystyy vähän pökkimään mutta toinen voi ulottuvien käsiensä ansiosta pysyä riittävän etäällä ja moukaroida toisen tyrmäyskuntoon. Nyt ostetaan käsiä.
Mihin tällaisia välineitä sitten käytetään? Sopivia maaleja ovat esimerkiksi kiinteät tai puolikiinteät johtamispaikat, viestiliikenteen solmut, liikenteen solmukohdat, huoltokeskukset ja lentotukikohdat. Muita käyttökohteita voisivat olla esim sotasataman tukeutumisfasiliteetit tai varuskunnalliset kohteet mikäli niitä käytetään esimerkiksi lisäjoukkojen perustamiseen. Kauaskantoisella vaikuttamisella vastustajan selustaan voidaan siis heikentää etulinjan joukkojen tehokkuutta tai aiheuttaa tappioita vastustajan ilmavoimille niiden ollessa maassa. Tämä tasoittaa voimasuhteita ilmassa. Merkkasin Google Earth – satelliittikuvaan potentiaalisia kiinteitä kohteita, perustuen ammattisotilaan järkeilyyn ja wikipediatietoon Venäjän asevoimien ryhmityksestä. Kantama on laskettu 250 km etäisyydelle valtakunnan rajasta, sillä näitä välineitä emme tuskin pysty ihan rajalle asti viemään taistelukestävyyden säilyessä.
ammattisotilas 
Koska ATACMS ja JASSM ovat osittain päällekkäisiä järjestelmiä, eikö olisi ollut fiksumpaa hankkia vain toinen?
Onhan se kiva että on tarpeen tullen millä mällätä veli venäläistä, mutta raha on tiukalla. Ohjusten lisäksi hornettien päivittäminen JASSM-kelpoisiksi maksoi myös, ja koneiden käyttöiän lakipiste on jo saavutettu. Sitten kun hankitaan uusia, niihinkin ollaan nyt pakotettuja hankkimaan ilmasta-maahan-valmius. Käytännössä siis maksetaan kahteen kertaan.
Rahoille olisi löytynyt kohteita muualta Puolustusvoimista, kenties?. Näin maallikon silmin näyttää, että vaikkapa ilmatorjunnassa olisi kehittämistä, samoin miehittämättömien laitteiden puolella on käynnissä iso mullistus.
ATACMS ja JASSM ovat osittain päällekkäisiä, osittain ei. Molempien osalta tilannehan oli se, että itse aselavetti (HN, MLRS) oli jo olemassa. Nyt hankittiin aselaveteille ampumatarvikeita jolla saavutettiin suorituskykyä jota sotien jälkeen ei ole ollut. Molemmilla aselaveteilla samankaltaisesta ampumatarvikkeen suorituskyvystä huolimatta on etunsa ja haittansa jota toisella ei ole. Lentokalustolla kyetään vaikuttamaan nopeasti haluttuun suuntaan koko valtakunnan alueelle (tai siis sen ulkopuolelle). Raketinheitinkaluston etuna taas on vaikea paikannettavuus.
Ainahan mille tahansa rahalle voi etsiä vaihtoehtoisia kohteita. Mitä tulee ilmatorjuntaan, sen tilanne pääkaupunkiseudulla on hyvä (vaikkakin pitkän kantaman ohjuskalustolle olisi tilaus), maavoimien valmiusyhtymissä erinomainen, lentotukikohdissa ja sotasatamissa kohtuullinen ja maavoimien alueellisilla joukoilla olematon. Toivotaan että säästöleikkuri ei poista vireillä olevaa Stinger-hankintaa, muuten alueellisten joukkojen ilmapuolustus perustuu tulevaisuudessakin vain ilmasuojelullisiin keinoihin.
Reblogged this on Nallekarhun blog.